lauantai 6. huhtikuuta 2013

Keksiminen luonnossa

Vierailimme luonnontieteellisessä museossa aikeinamme oppia lisää siitä, miten kekseliäs ja innovatiivinen luonto itsessään on. Meille pidettiin tunnin mittainen opaskierros "Maailman luonto"- ja "Elämän historia" -näyttelyissä. Tämän jälkeen kiersimme itsenäisesti myös museon muita näyttelyitä, kuten mielenkiintoista "Suomen luonto"-näyttelyä, jossa oli ilmiöömme hyvin liittyvää materiaalia muunmuassa luonnosta ja eliöistä kaupungissa - esimerkiksi tuholaisista keittiössä!


Oppaamme toi esille hyvin sen, miten hyvin eliöt ovat mukautuneet ympäristöönsä ja miten kekseliäästi eliöt ovat oppineet selviytymään maailmassa. Tämä on juurikin luonnon omaa innovatiivisuutta! Yhtenä esimerkkinä oppaamme kertoi eri petolajien hampaista. Esimerkiksi karhu syö pääasiassa kasvisravintoa, joten se ei ole hyötynyt samanlaisista hampaista kuin esimerkiksi pelkkää lihaa syövä susi. Tämän takia eri eläimille on kehittynyt erilaiset hammastot.


Toinen hyvä esimerkki luonnon innovatiivisuudesta on strutsien tapa käyttää väritystään hyödykseen. Urosstrutsi on musta ja naaras taas ruskea. Tämän takia uros hautoo munia yöllä (musta ei näy pimeässä niin hyvin) ja naaras taas päivällä, jolloin ruskea suojaväri on tehokkaampi. Näin hyvin eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin! Yöllä liikkuvilla eläimillä on myös omat tapansa selviytyä - suuret silmät, hyvä hämäränäkö ja suojaväri ovat esimerkkejä tästä.


Myös elämän historiassa on tapahtunut uskomattomia innovaatioita - esimerkiksi elämän nouseminen maalle on mahdollistanut muun muassa ihmisen kehittymisen! 


Opas toikin hyvän näkökulman lajiopetukseen - lajeja ei tulisi opettaa oppilaille "katalogimaisesti" vain ominaisuuksien listauksena, vaan tärkeämpää olisikin opettaa, miksi kullakin eliöllä on juuri ne ominaisuudet. Esimerkiksi kissasaalistajat ovat voimakkaita ja nopeita juuri siksi, että ne selviytyisivät niille ominaisessa ympäristössä!

T: Anna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti