lauantai 6. huhtikuuta 2013

Keksiminen luonnossa

Vierailimme luonnontieteellisessä museossa aikeinamme oppia lisää siitä, miten kekseliäs ja innovatiivinen luonto itsessään on. Meille pidettiin tunnin mittainen opaskierros "Maailman luonto"- ja "Elämän historia" -näyttelyissä. Tämän jälkeen kiersimme itsenäisesti myös museon muita näyttelyitä, kuten mielenkiintoista "Suomen luonto"-näyttelyä, jossa oli ilmiöömme hyvin liittyvää materiaalia muunmuassa luonnosta ja eliöistä kaupungissa - esimerkiksi tuholaisista keittiössä!


Oppaamme toi esille hyvin sen, miten hyvin eliöt ovat mukautuneet ympäristöönsä ja miten kekseliäästi eliöt ovat oppineet selviytymään maailmassa. Tämä on juurikin luonnon omaa innovatiivisuutta! Yhtenä esimerkkinä oppaamme kertoi eri petolajien hampaista. Esimerkiksi karhu syö pääasiassa kasvisravintoa, joten se ei ole hyötynyt samanlaisista hampaista kuin esimerkiksi pelkkää lihaa syövä susi. Tämän takia eri eläimille on kehittynyt erilaiset hammastot.


Toinen hyvä esimerkki luonnon innovatiivisuudesta on strutsien tapa käyttää väritystään hyödykseen. Urosstrutsi on musta ja naaras taas ruskea. Tämän takia uros hautoo munia yöllä (musta ei näy pimeässä niin hyvin) ja naaras taas päivällä, jolloin ruskea suojaväri on tehokkaampi. Näin hyvin eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin! Yöllä liikkuvilla eläimillä on myös omat tapansa selviytyä - suuret silmät, hyvä hämäränäkö ja suojaväri ovat esimerkkejä tästä.


Myös elämän historiassa on tapahtunut uskomattomia innovaatioita - esimerkiksi elämän nouseminen maalle on mahdollistanut muun muassa ihmisen kehittymisen! 


Opas toikin hyvän näkökulman lajiopetukseen - lajeja ei tulisi opettaa oppilaille "katalogimaisesti" vain ominaisuuksien listauksena, vaan tärkeämpää olisikin opettaa, miksi kullakin eliöllä on juuri ne ominaisuudet. Esimerkiksi kissasaalistajat ovat voimakkaita ja nopeita juuri siksi, että ne selviytyisivät niille ominaisessa ympäristössä!

T: Anna

Ihan oikeita keksijöitä!

Vaisala (http://www.vaisala.fi/fi/Pages/default.aspx) on kansainvälinen innovaatioyritys, joka kehittää esimerkiksi kosteuden, pilvien ja muiden sääilmiöiden mittaamiseen tarkotettuja laitteita. Tapasimme Vaisalassa "keksijätiimien" vetäjiä, jotka kertoivat meille keksimisen teollisesta näkökulmasta ja työnsä parhaista puolista.


Ongelmista ideoita, vai ideana ongelma?

Teollisesta näkökulmasta keksiminen lähtee nimenomaan ongelman keksimisestä. Mitä todella tarvitaan, mille on kysyntää? Kun on löydetty ongelma, tulee ratkaisu lahjakkailta keksijätiimeiltä kuulemma nopeasti. Teknologiaan liityviä ideoita ja ratkaisuja siis löytyy vaikka muille jakaa, aikaa vievää ja tarpeellista on miettiä niiden käytännöllisyyttä ja jalostamista.

Ongelmakeskeinen keksiminen on myös rajaavaa, hyvällä ja huonolla tavalla. Toisinaan hyvä idea ei vain palvele mitään tarkoitusta, ja se joudutaan hylkäämään. Toisinaan taas sopivat rajat mahdollistavat fokusoidun ideoinnin ja keksimisen ja edesauttavat luovuutta.


Yksin ja yhdessä - keksimistä tiimissä

Innovointia tehdään tiimeissä. Ryhmäpsykologiaa lukeneena ei tullut yllätyksenä, että kaikkien hyödyllisimmäksi tiimin kooksi koetaan 5-8 henkilöä. Näin keskustelussa kaikki saavat äänensä kuuluviin ja ryhmä ei hajoa pienemmiksi osasiksi.

Tiimien vetäjät kokivat tärkeänä myös tiimin kanssa vietetyn vapaa-ajan ja hyvän hengen. Innostuneista keksijöistä rakentuvat tiimit voivat olla hyvinkin jännittäviä, ja koostua mitä erilaisimmista ihmisistä. Lisäksi ollaan kosketuksissa jokaisen luovuuden ja ideoiden kanssa, jolloin ryhmän luottamuksen ja kanssakäymisen pitää olla äärimmilleen hiottua. Muuten homma ei vain toimi!


Työtä ja lepoa sopivissa määrin

Suuressa yrityksessä tavoitteet asetetaan pitkällä tähtäimellä, ja aikataulu on siten joustavampi. On aikaa erehtyä innovoinnin alkuvaiheessa ja keskittyä lopussa hienosäätöön. Keskustelussa tehtiin oivaltava huomio: yhdeksän tunnin työpäivä ei vastaa kolmea kolmen tunnin työpäivää. Alitajunnan tekemä työ on aivan yhtä tärkeää, jopa tärkeämpää, kuin tietoinen ajattelu.


Keksijä ei ole Pelle Peloton! (Mutta on se siisti työ silti!)

Meille tehtiin selväksi, että keksiminen ei ole aivan sitä, kuin populaarikulttuuri antaa ymmärtää. Yksinäiset nerot eivät saa mullistavia ajatuksia ja tee niistä keksintöjä, vaan tarpeeseen keksiminen määrää. Paljon myös rakennetaan vanhan päälle ja parannellaan vanhoja ideoita.

Silti, luovuuden käyttäminen ja oman ajatusprosessin tulosten näkeminen on kuulemma parempaa, kuin mikään rahapalkka. Lisäksi, jos fysiikka ja teknologia ovat elämän intohimot, on niiden parissa häärääminen päivittäin melkoinen unelmatyö. Tässä työssä myös kuulemma oppii joka päivä jotaikin uutta. Ja mikäs sen motivoivampaa?

T. Katri

torstai 4. huhtikuuta 2013

Vaihtelevia työtapoja ja -menetelmiä

Kun aloittelimme toista ilmiötämme, kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että yhtenä tavoittena olisi vaihtelevat työtavat ja -menetelmät. Viime syksynä saimme ryhmänä käyttöömme iPadit, ja työtiloissamme on SmartBoardit. Näiden laitteiden yhdistelemisen tuloksena on moni meille sopivimmista työtavoista vakiinnuttanut asemansa, mutta pyrimme toki jatkuvasti löytämään uusia tapoja menetelmiä. Kaikki niistä eivät ole hyviä tai tarkoitukseen sopivia, mutta tämänkin havainto on arvokas. Vaihtelevien menetelmien ja työtapojen avulla estämme ikävän kaavoihin kangistumisen, ja opiskelu säilyy mielekkäänä.

Prezi on tullut meille tutuksi jo viime vuoden kurssien kautta, mutta se on melko vahvasti vakiinnuttanut asemansa yhtenä suosituimmista työtavoistamme. Se toimii Internet-sivuston kautta, mutta siihen liittyvän applikaation voi myös ladata AppStoresta. Prezin avulla voi tehdä ajatuskarttoja erilaisille, visuaalisesti kiinnostaville pohjille. Ajatuskartasta voi tehdä "polun", eli tekstit ja kuvat näkyvät tietyssä järjestyksessä. Tämä mahdollistaa näyttävien esitysten tekemisen esimerkiksi Powerpointin sijaan. Prezissä olevaa ajatuskarttaa voi rakentaa myös yhtä aikaa - Nostelaiset ovat monesti olleet yhtä aikaa rustailemassa omia ajatuksiaan jostain tietystä aiheesta. Erityisesti tämä aspekti on tehnyt Prezistä kätevän menetelmän prosessin kuvaamisen tueksi.

Ylhäällä olevassa kuvassa on edellisen ilmiön lopputuotoksessa käytetty Prezi. Tämä toimii esimerkkinä siitä, miten olemme Preziä käyttäneet. Klikkaa kuvaa päästäksesi tarkastelemaan Preziä yksityiskohtaisemmin!

FlingaSender on SmartBoardiin liittyvä applikaatio. Sillä voi iPadistä tai iPhonesta lähettää jollekin tietylle SmartBoardille tekstiä, valokuvia ja piirroksia. Olemme käyttäneet tätä applikaatiota erityisesti aivoriihen omaisesti. Esimerkiksi edellistä ilmiötämme (arvonanto perheessä) aloitellessamme halusimme ensin pohtia yhdessä, mitä asioita meille tulee mieleen käsitteestä "arvonanto". Tämä sujui FlingaSenderin avulla erinomaisesti, sillä kynnys ajatusten heittelyyn on matala - nehän lähetetään anonyymeina.

Mm. tällainen Flinga syntyi, kun ryhmässämme pidimme aivoriihen toista ilmiötämme aloitettaessa (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

Vojo on applikaatio, jonka olemme ottaneet käyttöön vasta toisessa ilmiössämme. Se on aikapolkumainen ohjelma, jossa voi merkitä ylös, mitä (positiivisia) tunteita on tuntenut missäkin vaiheessa päivää ja missä paikoissa. Päivitykseen tulee siis tunnetilat, mahdollinen valokuva, paikka ja siihen liittyvä kartta, päivämäärä ja aika sekä omat muistiinpanot. Negatiivisia tunteita ei pysty kirjaamaan, mutta mikäli esimerkiksi jokin ilmiöön liittyvä ryhmäkerta on ollut todella kehno, on positiiviset tunnetilat voitu jättää kokonaan valitsematta. Vojossa näkyy myös skaala siitä, mitä tunteita olet eniten tuntenut esim. viikon aikana.

Tässä esimerkki yhdestä VOJO-päivityksestä, jonka tein eräällä ilmiöömme liittyvällä ryhmäkerralla (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

Dropbox on osoittautunut myöskin käteväksi apuvälineeksi etenkin jaettaessa informaatiota ja tiedostoja ryhmän jäsenten kesken. Dropbox toimii sekä selaimen välityksellä että applikaationa, joten sitä on kätevä käyttää senkin takia. Sinne voi ladata tiedostoja - kuvia, tekstiä, videoita, mitä vain. Sinne voi luoda kansioita, joista voi tehdä joko julkisia tai suljettuja. Esimerkiksi ryhmällämme Nosteella on kansio, jonka sisällön voi nähdä vain Nosteen jäsenet. Siellä jaamme esimerkiksi tapaamistemme pöytäkirjat.

Haiku Deck -applikaatiota olemme käyttäneet hyvin vähän, mutta aloituspaneelissa tämä osoittautui käteväksi. Se on hieman Powerpointia muistuttava ohjelma, jolla voi tehdä esityksiä aiheesta kuin aiheesta. Haiku Deck on kuitenkin mielestämme käyttäjäystävällisempi ja äärimmäisen helppo käyttää. Siinä voi myös etsiä esitykseen kuvia, jotka ovat kaikki tekijänoikeusvapaita, eli vapaasti käytettävissä!

Tässä siis muutamia käyttämistämme työtavoista, -menetelmistä ja apuvälineistä. Niitä on tietenkin myös hurjasti lisää, mutta nämä olivat mielestäni tärkeimmät!

T: Anna

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Vierailu musiikkitaloon

Musiikkitalo on oiva esimerkki tarkoituksenmukaisesta, luovuutta edesauttavasta arkkitehtuurista aivan keskellä kaupunkiamme. Kuinka tiloista on tehty inspiroivat mutta käytännölliset? Mitä voimme tästä oppia?

Musiikkitalossa on kuukaudessa jopa 300 tapahtumaa. Samassa talossa toimii musiikkiopisto ja harjoittelee säännöllisesti kaksi suurta orkesteria. Talo on kaikin puolin keskeisellä paikalla ja avoin kaikille. Jotenkin kaiken tämän metelin ja hälyn keskellä musiikkitalon monet salit jatilat vaikuttivat rauhallisilta. Sisällä oli helppo unohtaa vieressä kulkeva Mannerheimintie.

Tilat ovat avaria ja kauniita, kaikin puolin mukavia. Ei olisi vaikeaa keskittyä musisointiin seesteisen väristen, kauniisti kuvioitujen seinien sisällä. Tietysti jokaisessa talon piirteessä on mietitty myös tilan akustisuus ja toimivuus. Ei kauneutta äänen kustannuksella.

Huomattavaa kateutta herättivät Sibeliusakatemian puolelta löytyneet värikkäät sohvat. Kuinka kukaan voisikaan luoda uutta ilman tilaisuutta levätä silloin tällöin?

T. Katri